Huiii, meillä on Minin kanssa huomenna edessä ensimmäiset agilitykisat ikinä! Kisa on tosin epävirallinen (seuran oma CUP-kisa) ja kilpaillaan vieläpä mölleissä, mutta silti tää on tosi jännää. Saa nähdä millanen päivä Minille sattuu, onko se intopinkeenä vai lahnafiiliksellä. :D Parhaimmillaan Mini jopa juoksee radalla, mutta surkeimpina päivinä se raahautuu perässä, hyppii laiskasti (tai kiertää hypyn...), ei irtoa putkeen ja sitä rataa. Mutta kyllä Mini ihan hyvä agilitykoira on, vaikka huippukoiraa siitä ei saa tekemälläkään. Mini on tosi hidas, mutta me yritetään korjata se vika tarkkuudella ja selvällä ohjauksella.
Sunnuntain agitreenit meni ihan plörinäksi. En jostain syystä (väsymyksestä?) pystynyt keskittymään ollenkaan ja menin radalla ihan sekaisin ja Mini oli confused. Siitä seurase se, että Mini heitti hanskat tiskiin ja rupesi laahustamaan perässä. Ja sen jälkeen sitä on ihan turha yrittää innostaa uudelleen. Mutta hei, eikö sitä sanota, että jos kenraalit menee huonosti, niin kisa menee hyvin? Toivottavasti toi sanonta pitää paikkansa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti