1. Mistä koirasi nimi / koiriesi nimet on keksitty? Kuka ne keksi ja kuinka?
Harmillista kyllä, en ole itse vielä kertaakaan päässyt vaikuttamaan mulle tulleen koiran nimeen, mutta ehkä sekin vielä joskus tapahtuu. :D
Mini muutti mun luokse Eijalta kolmevuotiaana, eli nimi on tullut Eijalta. Viralliselta nimeltäänhän Mini on Jummi-Jammin Minea, eli sieltä tuo tulee. Oon aina pitänyt Minin nimestä ihan älyttömästi, joskus ennen kuin Mini mulle tuli, ajattelin että nimeän vielä joskus jonkun oman koirani Miniksi, koska Mini on paras. Mutta eipä tarvinnut, kun aito orginal Miniskuukkeli tulikin mulle.
Ayan nimi tulee suoraan virallisesta nimestä (No More Aya) ja on myöskin tullut Eijalta, sillä Aya muutti mulle 3,5 kk ikäsenä. Mulla kesti aika kauan tottua Ayan nimeen, sillä mun mielestä Aya näytti ihan Nipsulta. :D Nyt siihen on kuitenkin jo tottunut, vaikka aika usein tuota tulee kutsuttua muillakin nimillä kuin Aya (Maija, Aisku, Maisku, Maikki jne jne).
2. Kuinka pitkään odotit nykyistä koiraasi/koiriasi? (Tulivatko ne viikon varoitusajalla vai monen vuoden pohdinnan jälkeen?)
Sekä Mini että Aya ovat tulleet melko lyhyellä varoitusajalla, eivät tosiaankaan vuosien pohdinnan tuloksena. :D Olin kyllä haaveillut koirasta ennen Minin tuloa jo jonkin aikaa, mutta vanhemmat eivät halunneet pentua taloon. Olin myös katsellut aikuisia myytäviä noutajia, mutta en ollut kuitenkaan uskaltanut viedä asiaa eteenpäin, taisi ajatus omasta koirasta kuitenkin jollain tavalla pelottaa. Olin puhunut kaverinikin kanssa, että koira täytyy saada ja voi että kun Mini olisi täydellinen. Ja noin viikkoa myöhemmin Eija tarjosi mulle Miniä. Siinä vaiheessa ei paljon vanhemmilta kyselty että sopiikos tälläinen, vaan ilmoitin että Mini muuttaa meille.
Ayan ei alunperin pitänyt tulla mulle, mutta niin siinä vain kävi. Alunperin minulle piti tulla toiselta kasvattajalta narttu, mutta sinne ei syntynyt kuin yksi, joka jäi kasvattajalle. Aya oli siinä vaiheessa asustanut jo jonkin aikaa Eijalla ja lopulta Aya muutti mun luokse sijoitukseen.
3. Millaisia huonoja tapoja koirallasi / koirillasi on?
Aya on välillä niin ärsyttävä ettei ole tosikaan. :D Se suhtautuu tosi epäilevästi kaikkeen uuteen ja outoon. Ei tarvitse kun kadulla kävellä joku vähänkään erikoinen heppu, niin se on jo karvat pystyssä muristen hihnan päässä, että mikäs toi nyt oikein on. Lisäksi meille on muodostunut täällä kaupungissa asuessa ongelmaksi hihnakäyttäytyminen koiria ohittaessa. Toi ei ole remmirähjä, mutta vetää ja on karvat pystyssä. Yksi ärsyttävä tapa on myös tavaroiden tuhoaminen silloin tällöin (RIP kaukosäädin 19.9.2013).
Minillä ei oo äsyttäviä tapoja, se on täydellinen. :D Välillä se sais olla vähän vähemmän passiivinen, mut muuten Mini on the koira.
4.Oletko löytänyt "the rodun" (ja mikä se on) vai jakautuuko kiinnostuksesi useiden rotujen kesken (minkä tyyppiset rodut / mitkä rodut)?
Uskon löytäneeni "the rodun", eli labradorinnoutajan. Kiinnostusta muitakin rotuja kohtaan löytyy, mutta koiran hankkiminen ei nyt ole mitenkään ajankohtaista, niin en ole edes miettinyt toisen rotuisen koiran ottamista. Olen kiinnostunut englanninvinttikoirasta, irlanninsusikoirasta, tanskandoggista ja kiharakarvaisesta noutajasta. Mitkään pikkukoirat ei ole yhtään mua varten.
5. Kuka/ketkä ovat vaikuttaneet eniten koulutustapoihisi ja mielipiteisiisi koirien hyvinvoinnista (esim. ruokinnan ja päivittäisen koiranhoidon osalta)?
Koulutustapoihin on vaikuttaneet paljon ihmiset, joiden kanssa oon treenannut ja joiden koulutuksissa oon käynyt. Lisäksi olen itse tietysti joutunut vähän miettimään mikä sopii omille koirille ja mikä ei. Oon rakentanut mun koulutustapani useiden ihmisten neuvoista, miettinyt niistä mitä just mun kannattaa käyttää.
Koirien ruokinnasta olen oppinut mielettömästi eräältä koirafoorumilta (kuulostaa ehkä pahalta, mutta kyseessä oikeasti tosi laadukas foorumi, ei mikään petsie tai koirat.com). Minin ruokintaan en oo voinut vaikuttaa, sillä se syö eläinlääkärin suosittelemaa ruokaa munuaisvian takia. Mutta Aya syö nyt tosi lihapitoista ja laadukasta ruokaa, ilman kaikkia hyviä vinkkejä ja faktoja mitä oon saanut, se varmaan vetäis jotain viljasapuskaa.
Päivittäiseen koiranhoitoon en oikeen osaa vastata. Arjessa oppii parhaiten mikä toimii ja mikä ei.
6. Millaiset tulevaisuudenodotukset sinulla on koirasi / koiriesi kanssa? Oletko suunnitellut uusia harrastuksia, pentueita koirillesi, mahtavia tittelirivejä?
Minille toivon vaan mahdollisimman pitkää ja tervettä elämää, toivon ettei sen munuaisvika ala vaivata vielä pitkään aikaan.
Ayan kanssa haluaisin alkaa harrastamaan agilityä ja tokoa (tokoa voisin joo alkaa ihan itseksenikin harrastamaan, mutta oon niin laiska että tarviin ryhmän jonka kanssa treenaan säännöllisesti). Mulla ei ole tittelirivejä suunnitelmissa, en usko että mun luonne riittää niin pitkäjänteiseen treenaamiseen mitä vaikka valioituminen vaatii. Kokeisiin ollaan kyllä osallistumassa noutajien metsästyskokeissa (lähinnä WT), katsotaan miten pitkälle siinä rahkeet riittää. Pentuja mä en itse aio Ayalle teettää, koska tietotaitoa ei ole tarpeeksi, mutta katsotaan haluaako Eija teettää sillä joskus pennut.
7. Missä asioissa sinulla on vielä opittavaa koirien kanssa? Mitkä asiat koet handlaavasi hyvin?
Kauhian vaikia kysymys. Opittavaa mulla on ihan kaikessa näin lyhkäsesti sanottuna. En koe osaavani mitään niin hyvin, että voisin muita lähteä neuvomaan ja opastamaan. Mutta kai mä keskiverto koiranomistajaa enemmän tiedän koirien ruokinnasta ja eri harrastuslajeista. Kai. On tämä suomalainen vaatimattomuus sitten hieno asia.
8. Onko olemassa koirarotua jonka haluaisit, mutta et voi syystä tai toisesta ottaa? Mikä ja miksi?
No nelosessa jo vähän vastailinkin tähän, eli nuo rodut mitkä mainitsin. Nyt en kyllä halua minkään rotuista koiraa, kahdessa on ihan tarpeeksi mulle.
9. Millaisia luonteenpiirteitä arvostat koirassa? Millainen olisi sinulle luonteeltaan täydellinen koira (vaikka luonnetestipistein tms.)?
Luonnetestipistein en voi lähteä sanomaan, koska en siihen ole perehtynyt juuri ollenkaan.
Mutta sillä tavalla lyhykäisyydessään täydellinen koira luonteeltaan on Mini muutamilla muutoksilla. Mini on semmonen viilipytty jolla on lehmän hermot. Mini on myös tosi ennalta-arvattava ja rauhallinen. Kaipaisin siihen kuitenkin vähän lisää sähäkkyyttä ja innokkuutta, mitä Ayassa taas on riittämiin.
10. Oletko pitänyt koirista koko elämäsi, vai oppinut nauttimaan koiraseurasta vasta myöhemmin elämässä?
Oon pikkusesta asti pitänyt eläimistä, mutta en niin erikoisesti koirista. Meidän perhe (lähinnä äiti) oli kaikkea muuta kuin koiraihminen. Sitä ei nyt kyllä uskoisi, tuolla se sohvalla köllöttää tälläkin hetkellä Mini kainalossa.
Koirista innostuin joskus kymmenen vuotiaana isosiskoni entisen poikaystävän koiran myötä. Muska oli meillä aina välillä hoidossa ja siitä lähtien on koirat ollu Se Juttu.
11. Kuinka läheisesi suhtautuvat koiriisi?
Älyttömän hyvin. Äitille ja iskälle noi on tosi tärkeitä, nyt kun muutin Turkuun niin ne aina odottaa että koirat tulis viikonloppuna käymään. Ihan sama tuunko mä, mutta kuhan Mini ja Aya tulee. :D Isosiskot tykkää näistä myös älyttömästi, nämä on tälläsiä koko perheen vauvoja.
Mun 93-vuotiaalle mummille koirat on kanssa semmonen ilonaihe ja päivän piristys. Etenkin Mini on ihan mummin koira.
Kysymyksiin vastaamisen lisäksi haasteeseen kuuluisi keksiä itse uudet 11 kysymystä ja haastaa blogeja. Antakaa kuitenkin anteeksi laiskuuteni, ajattelin nimittäin skipata tämän osuuden. Jos joku nyt ihan välttämättä haluaa vastata keksimiini kysymyksiin ja tulla haastetuksi, niin siinä tapauksessa voin pistää haastetta eteenpäin. :D
Minille toivon vaan mahdollisimman pitkää ja tervettä elämää, toivon ettei sen munuaisvika ala vaivata vielä pitkään aikaan.
Ayan kanssa haluaisin alkaa harrastamaan agilityä ja tokoa (tokoa voisin joo alkaa ihan itseksenikin harrastamaan, mutta oon niin laiska että tarviin ryhmän jonka kanssa treenaan säännöllisesti). Mulla ei ole tittelirivejä suunnitelmissa, en usko että mun luonne riittää niin pitkäjänteiseen treenaamiseen mitä vaikka valioituminen vaatii. Kokeisiin ollaan kyllä osallistumassa noutajien metsästyskokeissa (lähinnä WT), katsotaan miten pitkälle siinä rahkeet riittää. Pentuja mä en itse aio Ayalle teettää, koska tietotaitoa ei ole tarpeeksi, mutta katsotaan haluaako Eija teettää sillä joskus pennut.
7. Missä asioissa sinulla on vielä opittavaa koirien kanssa? Mitkä asiat koet handlaavasi hyvin?
Kauhian vaikia kysymys. Opittavaa mulla on ihan kaikessa näin lyhkäsesti sanottuna. En koe osaavani mitään niin hyvin, että voisin muita lähteä neuvomaan ja opastamaan. Mutta kai mä keskiverto koiranomistajaa enemmän tiedän koirien ruokinnasta ja eri harrastuslajeista. Kai. On tämä suomalainen vaatimattomuus sitten hieno asia.
8. Onko olemassa koirarotua jonka haluaisit, mutta et voi syystä tai toisesta ottaa? Mikä ja miksi?
No nelosessa jo vähän vastailinkin tähän, eli nuo rodut mitkä mainitsin. Nyt en kyllä halua minkään rotuista koiraa, kahdessa on ihan tarpeeksi mulle.
Luonnetestipistein en voi lähteä sanomaan, koska en siihen ole perehtynyt juuri ollenkaan.
Mutta sillä tavalla lyhykäisyydessään täydellinen koira luonteeltaan on Mini muutamilla muutoksilla. Mini on semmonen viilipytty jolla on lehmän hermot. Mini on myös tosi ennalta-arvattava ja rauhallinen. Kaipaisin siihen kuitenkin vähän lisää sähäkkyyttä ja innokkuutta, mitä Ayassa taas on riittämiin.
10. Oletko pitänyt koirista koko elämäsi, vai oppinut nauttimaan koiraseurasta vasta myöhemmin elämässä?
Oon pikkusesta asti pitänyt eläimistä, mutta en niin erikoisesti koirista. Meidän perhe (lähinnä äiti) oli kaikkea muuta kuin koiraihminen. Sitä ei nyt kyllä uskoisi, tuolla se sohvalla köllöttää tälläkin hetkellä Mini kainalossa.
Koirista innostuin joskus kymmenen vuotiaana isosiskoni entisen poikaystävän koiran myötä. Muska oli meillä aina välillä hoidossa ja siitä lähtien on koirat ollu Se Juttu.
11. Kuinka läheisesi suhtautuvat koiriisi?
Älyttömän hyvin. Äitille ja iskälle noi on tosi tärkeitä, nyt kun muutin Turkuun niin ne aina odottaa että koirat tulis viikonloppuna käymään. Ihan sama tuunko mä, mutta kuhan Mini ja Aya tulee. :D Isosiskot tykkää näistä myös älyttömästi, nämä on tälläsiä koko perheen vauvoja.
Mun 93-vuotiaalle mummille koirat on kanssa semmonen ilonaihe ja päivän piristys. Etenkin Mini on ihan mummin koira.
Kysymyksiin vastaamisen lisäksi haasteeseen kuuluisi keksiä itse uudet 11 kysymystä ja haastaa blogeja. Antakaa kuitenkin anteeksi laiskuuteni, ajattelin nimittäin skipata tämän osuuden. Jos joku nyt ihan välttämättä haluaa vastata keksimiini kysymyksiin ja tulla haastetuksi, niin siinä tapauksessa voin pistää haastetta eteenpäin. :D
