Kevään kuulumisia ja suunnitelmia

Aloitin tämän vuoden pyöräilyt koirien kanssa pari päivää sitten. Mini on jo vanha tekijä, mutta Ayalle juttu oli aivan uusi. Aya oli kuitenkin selkeä luonnonlahjakkuus, menee hienosti vetättä, kunhan häiriötekijöitä ei ole. Jos ihmisiä tai koiria tulee vastaan, joudun pysähtymään, ellen halua löytää itseäni ojasta. :D Mulla ei ole pyörässä mitään ihme hifistelyvempaimia, vaan koirat hihnassa ja hihnat kädessä - todella turvallista siis. Pyrin pitämään koiria mahdollisimman paljon vapaana pyöräillessä, mutta eihän se tietystikkään kaikkialla onnistu.

En voi pyöräillä kovin lujaa vauhtia, koska Mini ei jaksa enää juosta lujaa pitkiä matkoja. Mennään yleensä vain ravausvauhtia. Viime lenkillä Ayalla tuntui kuitenkin riittävän energiaa vähän turhankin paljon, joten jätin Minin ala-asteelle odottamaan ja lähdin Ayan kanssa testaamaan kunnon vauhteja. Ensin Aya vähän ihmetteli ja sitä sai melkein vetää perässä. Sitten se kuitenkin ymmärsi jutun juonen ja tajusi että tässä pitää juosta LUJAA. Huomasi koko koirasta, että nautti tosi paljon! Ayasta kun juokseminen on ihan parasta, ihme vinttikoirasielu. ;)

Tänään kävin tyttöjen kanssa sorakuopilla ja sen lähiympäristössä lenkillä. Seuraksi tulivat kaverini, hänen koiransa Mila ja vanhempiensa koira Teddy. Aya ja Mila näkivät viime kesänä Ayan ollessa ihan pieni, ja silloin eivät tulleet oikein juttuun. Nyt kuitenkin meni paljon paremmin, ja Mila ja Aya leikkivätkin ihan mukavasti. :)

Alla pieni videopätkä Minin ja Ayan leikkituokiosta. Harmillista kyllä, kännykästäni loppui kesken kuvauksen akku ja video jäi sen takia vähän lyhykäiseksi.

Minillä on huomenna edessään eläinlääkärireissu. Se on melkein parin viikon ajan kakonut satunnaisesti silloin tällöin. Mitään ei tule ulos, mutta joku siellä kurkussa ärsyttää. Tänään soittelin Lahden eläinlääkäriasemalle, ja saatiin huomiselle aika. Mini rauhoitetaan ja kurkku tutkitaan. Huomenna Mini on siis melkoisen tokkuraisena. Luulenpa kuitenkin, että Minille koko asiassa kamalinta on se, ettei se saa aamuruokaa. :D

Meidän kevät näyttää Ayan kanssa oikein aktiiviselta treenaamisen osalta! Ayan kasvattaja, Tomi, sai meidät hommattua Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen taipparikurssille, vaikka kurssi oli jo kerennyt alkaa. Onneksi meiltä ei kerennyt jäädä väliin kuin teoria ja tasoharjoitustunti. Huomenna mennään meidän ensimmäiselle kerralle, aiheena perusnoudot ja markkeeraukset dameilla. 

Lisäksi ajattelin tässä lähipäivinä ilmoittautua P-H Nuuskujen NOME-koulutuspäivään 2.5 Ayan kanssa. Toukokuussa on myös koulutusviikonloppu Ayalle ja sen sisaruksille sekä erään toisen pentueen koirille. Enköhän mä sen saa koulittua taipparikuntoon kesäksi, toivottavasti jo kesäkuuksi!

Pistetääs loppuun vielä pari kuvaa viime ajalta!

Aya yritti lepuuttaa päätään sohvan selkänojan ja mun jalkani välissä.. :D